Loppiaisen viettoa

Loppiaisena syödään piparkakkutalo, eikö totta?

Ihanan kiireetön aamu, ei tarvetta lähteä MIHINKÄÄN. Pennut tietysti huolehtivat siitä, että kohtuuajoissa on noustava, mutta Markon töihin lähtiessä antaman pienen aamupalan turvin jaksoivat odottaa melkein yhdeksään. Normaalit rutiinit: koiria ulos ja sisälle, pentuhuoneen siivousta, pennut rallattelemaan pois huoneestaan, leikkimistä ja syöttämistä.

Puolenpäivän aikoihin saapui kyläilemään Gitta, juuri sopivasti pentujen ulkoilutusavuksi :). Otimme tällä kertaa Zonyan mukaan ja ajelimme taas tuttuun paikkaa metsän laitaan. Zonya oikein puhkui intoa ja esitteli selvästi ylpeänä kakarakatrastaan. Välillä näytti siltä että Z. on lapsellisempi kuin pentunsa yhteensä, niin kovin se spurttaili ja härnäsi pentuja leikkimään. Tässä taas pentuja emänsä kanssa seuratessa tulee aina vaan vakuuttuneemmaksi siitä, että pennuille on tärkeää saada olla luovutusikään saakka emänsä kanssa. Emä opettaa paljon tapoja, koirien kieltä ja koirien välisiä sääntöjä.

"...miksi sinulla on niin suuret hampaat...?"

Annoimme pentujen juosta ja tutkia paikkoja sydämensä kyllyydestä ja kun meno alkoi hyytymään otettiin kaikkien kanssa hiukan loppuleikitystä. Kun lelua ei (taaskaan) sattunut matkaan käytettiin niksipirkkaratkaisua eli noutajahihnaan kiinnitettyä rukkasta ja sehän kelpasi (ei sentään riisuttu sukkahousuja, kuten oikeasti pirkkanikseissä varmasti neuvottaisiin) ;). Alan kallistumaan sille kannalle, että turhaan ostan kalliita motivointileluja koirille, kun vanhat hanskat, pipot ja kaiken maailman maasta löytyneet kepit näyttävät ajavan saman asian. Hmmmm, onko meitä markkinamiehet taas huijanneet ;)?

Tytöt R. Snow Leopard & R. Coyote Ugly

R. Grizzly Bear & R. Black Panther

R. Grizzly Bear

R. Gray Wolf

Olenko suloinen vai näyttääkö se vain siltä ? :)

Zonya olisi tietysti halunnut sotkeentua pentujen leikkeihin, mutta sai tyytyä kepinheittoon enkä sitäkään pystynyt kovin pitkään jatkamaan, kun jatkuvasti kuului: "missä on yksi pentu?", "hei, nyt näkyy vain kolme, missäs kaksi on?" jne. :)

O-ou, kohta katkeaa...

Tällä kertaa oli pakko ottaa väsyneestä ulkoiluporukasta kuva. Yksi puuttuu kuvasta (musta tyttö), se sattui nököttämään sylissäni kuvanottohetkellä. Siirsin sen samaan kasaan ja siinähän ne nukkuivat sikeästi ainakin kolme varttia ennen kuin maha alkoi kurista.

Tuhiseva kasa pentuja.