Lenkkeilyä, löhöilyä ja aksaa

Päivä mennyt mukavasti miettien josko kohta jaksaisi lähteä lenkille. Vihdoin lähdettiin Kristan ja Lauran + sekalaisen holsku- ja springerilauman kanssa. Tuli taas todettua, että trimmattu springeri OLISI siistimpi springeri. Meidän hiukan ylikasvaneet maalaisspringerit toivat ihan kiitettävän määrän mutaa, tikkuja ja yleensä MÄRKÄÄ mukanaan. Eipä muuta kuin kolmikko pesuhuoneeseen kuivumaan (se onkin nyt siivouksen tarpeessa). Holskuilta sensijaan pyyhkäistiin pahimmat kurat froteepyyhkeellä ja se oli siinä.

Pentuja ei viety tänään ulos, liian kosteaa. Toivottavasti huomenna on parempi keli! Onneksi ovat sitä mieltä että sisällä riehuminenkin on ihan jees :). Täytyisi kohta ottaa pentupoppoo taas väsytettäväksi niin jaksavat yön nukkua. Tarkennuksena siis, että meillä pennuilla on oma huone keittiön vieressä, josta ne pääsevät seuraamaan normaalia arkea portin takaa, kun eivät ole vapaana. Koko aikaa niitä ei voi pitää valtoimenaan, mutta saavat juoksennella vuoroin eri huoneissa ja olla touhuissa mukana.

Simon jumppaa noutokapulansa kanssa, tämä pieni puupalikka on paras kapula ikinä sen mielestä:

Illalla vielä pienet aksatreenit hallilla Krista kera Ruutin ja meikäläinen Sissin kanssa. Teimme kepit-hyppy-putki -hässäkkää, 19 esteen rataa, jossa kepeillemenoa tuli harkattua vähän joka suunnasta. Periaate oli tuttu "Tulos tai ulos" ja eka kierroksella juututtiin Siiselin kanssa heti tokalle esteelle, AUTS. Lähtihän se siitä kuitenkin ja molemmat tekivät ihan mallikasta työtä (vaikka me ohjaajat yritettiin sabotoida koirien menoa ohjausvirityksillämme ;)).

Mutta nyt pentusia pörröttelemään, täytynee laittaa villasukat + tossut suojaamaan varpaita naskalihampailta :).

Pentujen ensimmäinen ulkoilu

Jospa nyt oikeasti saisin itseni kirjoittamaan blogia. Eipä viime kerrasta ole kulunutkaan kuin... muutama vuosi!

Tällä hetkellä ajankohtaisinta ovat Zonyan ja Simonin pennut, kaksi poikaa ja kolme tyttöä.

Pennut täyttivät maanantaina 5 vko:a. Tiistaina ne sirutettiin ja keskiviikkona pääsivät ensimmäistä kertaa ulos. Toinen matokuurikin saadan viiden viikon iässä joten kaikenlaista, sekä ällöä että kivaa on tapahtunut. Tosin, noiden veijaripentujen mielestä kaikki näyttää olevan enimmäkseen kivaa!

Ulkona oli kaikkea kiinnostavaa, pennuille avautui aivan uusi maailma. Tämä vaihe kun saa seurata pentujen iloa ja innostusta kaikesta uudesta mitä ympäristössä on, on kyllä kasvattamisen huippuhetkiä! Pääsimme ulkoilemaan vasta näin "myöhään" kelien takia, myrskytuulella ja vesisatella ei juurikaan huvita viedä katrasta ulos. Pikkupakkanen on paras talvisää, aurinkoista ja kuivaa, kylmyys ei niinkään haittaa niin kauan kun ovat liikkeellä. Sen sijaan kastuminen ja kylmä tuuli voivat sairastuttaa pennun eikä pienten kanssa viitsi ottaa turhia riskejä.

Koko viiden poppoo oli reipasta ja rohkeaa sakkia, vauhti oli kova kun juoksivat meidän ihmisten luota toisen luo ja aina välillä emänsä perässä. Ruoka ja uni maistuivat kun palattiin sisälle, nukkuivat kuin tukit!

Sirutuksen myötä rekisteröintikin saatettiin Omakoiran kautta loppuun (ai että on kätevä systeemi verrattuna aikaisempaan!) ja pennut saivat viralliset nimensä. Teemana tällä kertaa villit petoeläimet, syystä että olen monesti saanut kuulla holskun pentujen muistuttavan enemmänkin pieniä villipetoja kuin koiria ;).