No niin, nyt on kennel Rochallorin piiitkään suunniteltu blogi sitten avattu. Tavoitteena olisi pitää jonkinmoista päiväkirjaa koiriemme kuulumisista ynnä muusta ajankohtaisesta. Pentupäiväkirjakin siirtyy sitten automaattisesti tänne.

Lähtötilanne on se, että kotona on tällä hetkellä neljä koiraa; englanninspringerit Brenda, Ginnie ja Donna sekä lyhytkarvainen hollanninpaimenkoira Susie. Lisäksi löytyy 4 kpl Brenda 7,5 -viikkoista pentua, kolme urosta ja yksi narttu. Pennuilla ei ole kutsumanimiä, paitsi kotiin / sijoitukseen jäävillä Brandylla ja Victorilla. Siitä tulikin mieleeni, että koirillamme on tuhat ja yksi lempinimeä joita varmasti tulee tälläkin blogilla käytettyä joten totutelkaa siihen ja yrittäkää pysytellä perässä...

Susie odottaa ensimmäistä pentuettaan. Laskettu aika on heinäkuun alussa, viikolla 28. Jos kaikki sujuu hyvin, niin pikku raitapaitojen juttuja tulee varmaankin piisaamaan! Susie on jo melkoisen tukevassa kunnossa eikä vauhti ole metsälenkeilläkään niin päätä huimaava kuin normaalisti. Välillä mennään jopa kävelyvauhtia. Hui. Outoa käytöstä holskulta.

Juhannus on sujunut mukavan rauhallisesti. Itse aattona eli eilen teimme koirien kanssa metsälenkin, jonka jälkeen koko porukka pääsi uimaan. Pennuista mukaan pääsivät tällä kertaa Vihtori ja Brandy. Yritämme pitää pentuja mukana mahdollisimman paljon erilaisissa paikoissa, mutta koko porukkaa on vaikea kuljettaa yhtä aikaa. Nejä aikuista koiraa + kaksi pentua on jo ihan hyvä saavutus sekin. Rannassa tietenkin oli jussia viettävä pariskunta hyvässä maistissa joiden oli pakko tulla ihmettelemään laumaamme. Koirat keskittyivät lumpeenlehtien metsästykseen vedestä kuin ei muutakaan noudettavaa tällä kertaa ollut, eivätkä juurikaan välittäneet tutustua vieraisiin.

Tänään teimme reippaan lenkin (mukana vain aikuiset springerit), jonka jälkeen taas uimaan. Isäntä tuli perässä autolla pari pentua mukanaan. Rannan tuntumassa on muutama mökki, josta lähimmän pihassa päivystää musta lapinkoiran oloinen pystykorva. Taashan se tietysti tuli haukkuen rantaan (pitää aluetta omana reviirinään) välittämättä omistajien huudosta. Donna käväisi nuuhkimassa, Ginnie ei edes suonut katsetta pystärille. Musta koira tuijotteli, ruopi maata ja kävi merkkaamassa (vaikka narttu olikin). Brenda kävi kertomassa muutaman valitun sanan merkkailijalle ja palasi sitten tärkeämpiin puuhiin eli dummyn kärttämiseen ("heitä jo!").

Illalla olisi tarkoitus vielä tehdä pennuille verijäljet. Sittarissa (Citymarket) on myynnissä poron verta, jolla ajattelimme tehdä riistan tuoksuiset (?) ensijäljet pennuille. Pallkioksi jäljelle ja jäljen päähän Pirkka riistapaloja (tarhattua saksanhirveä Uudesta-Seelannista, mutta parempaa kuin makkara - tai ainakin terveellisempää.). Tietysti meidän tuurilla alkoi juuri ripauttaa vettä, mutta toivotaan ettei sade jatku koko iltaa.

Jotenkin olettaisin, että pentuna saatu mielleyhtymä tietyistä hajuista jäisi erityisen voimakkaasti mieleen. Totutamme pennut verijälkeen siinä toivossa että niistä myöhemmällä iällä kehkeytyisi kelpo jäljestäjiä. Toki on totutettava ipanat myös naudan veren hajuun, sitähän MEJÄ-kokeissa kuitenkin käytetään.